Eroklinikka: Huolto

Yhteishuolto

Lapsen asemaa säätelee laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lapset jäävät pääsääntöisesti vanhempiensa yhteishuoltoon vaikka vanhemmat eroavat. Yhteishuolto on Suomessa niin vahva normi, että yksinhuollolle täytyy olla aivan erityisiä perusteluja jos toinen vanhempi haluaa yhteishuoltoa ja toinen yksihuoltoa. Yksinhuoltoa ei kannata hakea ellei yhteishuolto ole suorastaan vaaraksi lapselle, koska itse oikeusprosessi vanhempien välillä tuhoaa yleensä viimeisetkin mahdollisuudet yhteistyöhön. Huoltomuodon käytännön merkitykset ovat yleensä vähäiset eikä juridisella huoltomuodolla voida ratkaista tosielämän ongelmia kuin äärimmäisissä tapauksissa (väkivalta).

Juridinen huoltomuoto ei valitettavasti tarkoita sitä, että vanhemmat todella yhteishuoltaisivat käytännössä lastaan eron jälkeen. Eikä yksinhuolto on mikään este sille, etteikö yhteishuolto voisi käytännössä toteutua! Työnjako pysyy yleensä erosta riippumatta entisen kaltaisena, joten ei pidä olettaa, että ero ratkaisee vanhempien työnjakoon liittyviä ongelmia.

Huoltomuoto ei vaikuta lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa eikä vanhemman velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta.

Yhteishuollossa olevan lapsen vanhemmat päättävät yhdessä

• lapsensa nimestä
• passista
• asuinpaikasta
• uskontokunnasta
• koulutuksesta ja
• terveydenhuollosta sekä
• lapsen omaisuuden käytöstä

Yhteishuollossa kummallakin huoltajalla on oikeus saada tietoja lapsestaan viranomaisilta, mm. päivähoidosta, lääkäriltä, opettajilta ja poliisilta. Lähivanhemman kuoltua lapsi siirtyy automaattisesti toiselle yhteishuoltajalle, samoin lapsen perimän omaisuuden hallinta.

Yksinhuolto

Yksinhuolto tarkoittaa sitä, että toisella vanhemmalla on yksin päätäntäoikeus lapsen kaikista asioista. Huollosta erotetulla vanhemmalla ei ole mitään oikeuksia lapsen asioista päättäessä eikä hän saa tietoa lapsen asioista viranomaisilta ellei yksinhuoltaja anna siihen lupaa.

Työnjakoyhteis/yksinhuolto

Yhteishuoltoa ja yksinhuoltoa voi myös täsmentää pyytämällä tuomioistuimelta siitä määräystä. Tuomioistuin voi määrätä yksinhuollossa olevan lapsen toiselle vanhemmalle oikeuden saada tietoja lapsesta tai täsmentää yhteishuoltoa työnjakoa koskevilla määräyksillä.

Oheishuolto

Tuomioistuin voi määrätä lapselle useampiakin huoltajia varsinaisten huoltajien lisäksi. Näillä oheishuoltajilla on huoltajien oikeudet, muttei juridisia velvollisuuksia (kuten elatusvelvollisuus) Oheishuollon tarkoitus on tietyissä tilanteissa vahvistaa lapsen todellisten ja tärkeiden aikuisten asemaa huoltajina. Esim. yksinhuoltajan vanhemmat on saaneet oheishuoltajuuden kun toinen yhteishuoltaja on laiminlyönyt lapsen huollon ja elatuksen. Joskus myös uusperheelliset haluavat lapsen sosiaalisen vanhemman huoltajuuden vahvistetuksi. Oheishuollolla ei kuitenkaan saa syrjäyttää todellista huoltajaa lapsen huollossa.