Mitä ja miten kertoa erosta lapselle

Miten lapsi selviytyy

Lapset eivät ole erossa sivustakatsojia vaan asianosaisia. Erolla on vaikutusta heidän elämäänsä ja käsityksiin ihmissuhteiden pysyvyydestä. On tärkeää nähdä, että hyvin hoidettu ero on lapsille tärkeä lahja hänen vanhemmiltaan. Mikäli vanhemmat työstävät oman eronsa he voivat paremmin kuunnella ja tukea lastaan erossa.

Joskus vanhemmat kertovat, että lapset eivät ole puhuneet erosta ja päättelevät sen johtuvan siitä, että ero ei vaivaa lapsia. Tämä on kuitenkin virhepäätelmä. Lapset joutuvat käymään erossa samanlaisen luopumisprosessin kuin aikuisetkin. Lapsilla siihen menee usein vielä kauemmin kuin aikuisilla. Tämä johtuu siitä, että lapset eivät läheskään aina koe saavansa tukea eronsa käsittelylle sen akuutissa vaiheessa. He pelkäävät joutuvansa mukaan eron melskeisiin ja ovat monesti sen vuoksi hiiren hiljaa.

Joskus lapset voivat kuitenkin reagoida jo erovaiheessa voimakkaasti esim. häiriökäyttäytymisellä, mutta tyypillisesti käyttäytyminen muuttuu "hankalaksi" vasta parin vuoden päästä. Hyvin hoidetussa erossa lapsilla on mahdollisuus selviytyä jo parin-kolmen vuoden kuluessa, mutta useimmiten siihen näyttää kuluvan paljon pidempi aika.

Miten lapselle kerrotaan

Lapset tarvitsevat selityksen erolle. Vanhempien tehtävänä on kertoa lapselle erosta rehellisesti ja asiallisesti, jotta lapsi ei joudu rakentamaan selityksiä omassa mielessään. Lapsi kokee helposti olevansa eron keskushenkilö, mikä lisää hänen syyllisyyttään. Siksi on aina tärkeä puhua myös siitä, että ero ei ole hänen syytään. Asiallinen erosta kertominen auttaa lasta myös olemaan omalla puolellaan eikä vanhempiensa välissä.

Rehellinen kertominen ei tarkoita sitä, että asiat pitää juurta jaksain selostaa lapsille. Eron syyt ovat moninaisia ja syvällisiä eivätkä vain suhteen viimeaikaisia, ehkä dramaattisiakin, tapahtumia. On ehkä turha kuvitella, että vanhemmat voisivat aina olla yksimielisiä eron syistä ainakaan sen alkuvaiheessa.

Lapsille kerrottu selitys voisi mielellään olla niin yksimielinen, että hän ei joudu välittäjän rooliin ja valitsemaan puolia. Vanhempien on hyvä muistaa, että myös heidän omat näkemyksensä eron syistä muuttuvat vuosien kuluessa. Aikuisenkin selviytymiselle on eduksi, jos erosta ei jää sellainen kuva, että kaikki syyt ovat toisessa. Tämä ei tarkoita sitä, että sillä puolusteltaisiin toisen käyttäytymistä, joka on voinut olla väkivaltaista tai loukkaavaa. Hylätyksi tuleminen on kova kokemus kenelle tahansa ja herättää vihaa. Viha voi myös sokaista ja johtaa kostamiseen. ÄLÄ KÄYTÄ LASTA KOSTON VÄLIKAPPALEENA!

Voitko kuunnella lastasi eron jälkeen?

Mikäli voit...

• Kuunnella lastasi puolustautumatta, kun hän kertoo olevansa sinulle vihainen.
• Kuunnella häntä, kun hän kertoo olevansa vihainen toiselle vanhemmalle yhtymättä hänen vihan ilmaisuunsa.
• Kuunnella hänen tuskaansa ja onnetonta oloaan kiiruhtamatta "korjaamaan" ongelmaa.

...niin se on hyvä. Jos et voi tehdä niin, pyydä ulkopuolista apua.

Lapsen ahdistuneisuus

Eroavat lapset ovat usein ahdistuneita. Se on asiaankuuluvaa ja normaalia. Pitkittyessään ahdistus alkaa kuitenkin haitata jokapäiväistä elämää.

Ahdistus on seurausta hylätyksi tulemisen tunteesta, syyllisyydestä, muutoksista olosuhteissa, uusien erojen pelosta ja epävarmasta tulevaisuudesta. Ahdistuneet lapset voivat olla takertuvia ja vaativia. Heillä voi olla myös somaattisia oireita (vuoteen kastelu, peukalon imeminen, pahoinvointi, säryt jne.)

Kuuntele lastasi ja hänen tuntojaan ja pelkojaan. Käsittele itse omat pelkosi muualla kuin lasten kanssa. Anna lapsesi kertoa samat pelkonsa yhä uudelleen. Hän haluaa kuulla samat selitykset yhä uudelleen. Jos hän pelkää, että puolisosi ei enää palaa takaisin, et voi kuin kuunnella. Mikäli taas jokin pelko on turha, voit toki rauhoittaa häntä. Vakaa ympäristö ja olosuhteet ovat omiaan rauhoittamaan lasta. Äkkinäiset muutokset ja impulsiivisuus ovat pahasta.

Keskustelu ja lukeminen auttavat usein

Lapsen kanssa on puhuttava erosta hänelle sopivalla tavalla. Se voi tarkoittaa joskus sitä, että aikuinen käy monologia lapsen kuunnellessa. Näin hän saa vihiä siitä, miten eron tuntoja voi käsitellä ja samalla luvan puhua niistä.

Lapsille kannattaa lukea satuja: Hannu ja Kerttu, Punahilkka, Tuhkimo jne. Klassiset sadut käsittelevät lapsen tunteita piilotajuisessa muodossa ja auttavat selviytymään ja luomaan selviytymistä edistäviä mielikuvia. TV ja videot eivät taas auta mielikuvien kehittämisessä.

Tarjolla on myös nykyaikaisia erotarinoita erityisesti alle kouluikäisille lapsille. Teos "Huomenna on paremmin, selviytymisopas, kun vanhemmat eroavat".